Terve!
Olemme Maiju ja Saija Suomesta ja kirjoittelemme teille kokemuksistamme Ateswartalan koulusta. Suunnitellessamme neljän kuukauden Intian matkaa päätimme, että haluamme tehdä jossain muodossa työtä lasten kanssa. Sattumalta juuri ennen lähtöämme Intiaan kuulimme Canelipuu ry:stä. Tutustuimme nettisivujen kautta järjestöön, innostuimme ja halusimme käydä tutustumassa koulun toimintaan paikan päällä. Ideamme otettiin ilahtuneena vastaan, ja pian olimmekin sopineet tutustumiskäynnistä.
Saavuimme Kolkataan helmikuun lopussa, ja siellä meidät vastaanotti avosydämin Intian pään koordinaattori Matun. Hänen kanssaan matkasimme Ateswartalan kylään. Kahden kuukauden Intiassa matkustuksen jälkeen oli ihana sukeltaa vihreiden riisipeltojen keskelle maaseudun rauhaan ja hengittää raikasta ilmaa.
Matkalla koululle kuulimme, että meillä on kunnia olla koulun ensimmäiset kansainväliset vierailijat. Tämä lisäsi vierailun erityislaatuisuutta, ja olimme kiitollisia tällaisesta kunniasta. Saavuttuamme koululle Matun esitteli ylpeänä juuri hiljattain kauniin keltaiseksi maalattua koulurakennusta ja tuliterää vessalaajennusta. Kurkimme kiinnostuneina sisään koululuokkiin. Punavihreisiin koulupukuihin sonnustautuneet koululaiset tervehtivät meitä innoissaan: ”Good afternoon madam!” Kiinnostus taisi olla molemminpuolista. Koululaisten kirmatessa kotiin pidimme koulun opettajien kanssa pienen palaverin kahdesta tulevasta päivästä.
Kaikki sujuikin suunnitelmien mukaan. Kahden päivän aikana kohtasimme kahdeksan lapsiryhmää, joiden kanssa toteutimme Suomessa suunnittelemaamme draamaa. Tutustuimme toisiimme hauskojen leikkien avulla. Kuvien ja leikin kautta opimme puolin ja toisin Suomen ja Intian eläimistä ja luonnosta. Alun ujouden ja uusiin opetusmenetelmiin totuttelun jälkeen pääsimme kaikkien ryhmien kanssa kasvattamaan kaunista puutarhaa. Jokainen sai olla vuorollaan siemen huivin alla. Pari piti siemenestä huolta silittämällä, kastelemalla ja auringonvaloa antamalla. Lopputuloksena näimme erilaisten kauniiden kukkien värikkään tanssin. Viimeistään lopuksi leikkivarjon liehuessa ilmassa viimeisetkin aristelun rippeet lensivät tiehensä. Iloiset kasvot ja naurun kiherrys kertoivat siitä, että kokemus oli meille kaikille merkittävä.
Kiitollisuus ja innostunut tunnelma välittyi koko koulun osallistuessa viimeisen ryhmän leikkeihin. Kun teimme lähtöä, opettajat ja lapset kerääntyivät pihamaalle hyvästelemään meitä. Opettajat kiittivät lämmöllä ja toivat ilmi, kuinka tärkeää heille on nähdä ja oppia erilaisia opetusmenetelmiä. Lasten jäädessä vilkuttamaan peräämme ymmärsimme, kuinka intensiivisesti olimme olleet mukana koulun arjessa ja kuinka luontevasti yhteistyö oli sujunut. Tuli tunne, että tänne haluamme palata uudelleen ja tukea Canelipuun tärkeää työtä. Uskomme, että kaikista Ateswartalan kyläkoulun ympärille heitellyistä siemenistä kasvaa paljon kaunista ja hyvää!
