Sopimus

Kuukausi tässä oli väliä kun uskomattoman kuumassa Intian heinäkuussa 2009 menimme toisen kerran käymään Ateswartalan kylässä. Kesällä Intiassa ON kuuma. Niin kuuma. Aamusella jo ennen aamu yhdeksää on mahdotonta istua ulkosalla ”aamuauringossa” teetä juomassa, ehei. (Lue lisää..)

Vaikea päätös

Kesäkuussa 2009 lähdimme katsomaan Matunin etukäteen tiedustelemia maalaiskyliä, sellaisia joissa olisi tarvetta avulle. Olimme ajatelleet aloittaa hyväntekevaisyystyömme lapsista ja loogisesti maassa jossa koulutus lapsille ei ole itsestäänselvyys, halusimme tukea lasten koulunkayntiä. Matun oli löytanyt kaksi köyhää maalaiskylää joidenka lapsilla ei ollut mahdollisuutta koulunkäyntiin niiden syrjäisen sijainnin vuoksi. Näissä kylissä oli myös valmiiksi mahdolliset koulurakennukset, joita voisimme koulunperustamis-tarkoitukseen hyödyntää. (Lue lisää..)

Intia

Intia on ihmeellinen maa. Se vaan on. Kuinka joku maa voikaan herättää niin voimakkaita tunteita ihmisissä? Toiset sitä maata niin rakastaa, toiset syvästi vihaavat. Ja kaikkea siltä väliltä. Ja kaikkea siltä väliltä ja ääripäistä samaan aikaan. Se tunteiden kirjo on jotain mitä ei meidän turvallisessa ja steriilissä arjessa kotona ihan joka päivä kohtaa. (Lue lisää..)

Unelmia

Kaikilla meillä on unelmia. Erinäköisiä ja kokoisia. Moni unelma muuttuu matkan varrella mitättömäksi. Toiset unelmat pitävät meitä pystyssä. Joistakin tehdään totta. Se vaatii uskon lisäksi oikeita henkilöitä sekä paljon töitä ja antaumusta. Näin meidänkin unelmastamme tuli totta.

Olemme Anni, Katja, Matun ja Raoul. Tänään kokoonpanoamme voi kutsua nimeltä Canelipuu ry.

(Lue lisää..)